Julkaistu 31.3.2020 Uusi Suomi Puheenvuoro
Tasavallan presidentin 26.3.2020 kirjeessä pääministerille ja hallitukselle on muutama mielenkiintoinen kohta. Ensinnäkin presidentti Niinistö on useamman kerran tuonut esille tarpeen perustaa operatiivinen toimija Korona-kriisin hoidon tueksi, johon hallitus ei ole lämmennyt. Miksi ei ole?
Toiseksi presidentti Niinistö lähetti kirjeen, johon on myös pääministerin täytynyt vastata. Mitä merkitystä näillä asioilla on? Yleisessä tiedossa on hallituksen heikko johtamiskyky. Tämä johtunee kokemattomuudesta, mutta myös hallituspuolueiden politikoinnista ja ministereiden henkilösuhteista. Iso osa heikon johtamisen syistä löytyy myös suuresta ja kokemattomasta avustajakatraasta ja poliittisista valtiosihteereistä, kenties yksi suurimmista syistä. Ongelmissa ei ole kyse pelkästään tämän Korona-kriisin aikaisesta asioiden ja valtion hoitamisesta. Erään edellisen hallituksen pääministerin sanoin, hän oli yllättynyt miltä asioiden pitää näyttää, eikä miten ne ovat. Nykyisen hallituksen kuvat ja tiedotustilaisuudet näyttävät hyvältä, toki eivät aina kuulosta siltä, mutta se miten asiat on hoidettu ei anna hyvää arvosanaa. Toki tämä ulkoinen kuva hallituksesta menee monelle läpi kuin väärä raha.
Tarkasteltaessa hallitustoiminnan kokonaisuutta tällä hallituskoalitiolla on ongelmia, ristiriitoja ja kriisejä jatkuvasti aina vaaleista asti. Viime kesästä lähtien hallituksen toimia ja toimettomuutta ovat moittineet niin EKP, EU, taloustutkijat, naapurit, WHO, ECDC, kokeneet poliitikot, oppositio, kansalaiset ja nyt viimeisenä tasavallan presidentti. Olisiko vihdoinkin aika näiden kokemattomien ura-ammattipoliitikkojen katsoa peiliin ja vetää johtopäätös, vai mitä vielä odotetaan, Jumalan moitteitako?
Huolestuttavaa on, että kokeneet tahot ovat tarjonneet apua ja neuvoa, pitkin matkaa, mutta se ei ole kelvannut. Melkoisen ylimielistä.
Tätä hallitusta ei ole valittu hoitamaan tällaista kriisiä. Tämä hallitus on valittu vaaleilla aivan erilaiseen maailmantilanteeseen. Mikäli 2019 kesän eduskuntavaalien aikana olisi ollut tiedossa tällainen kriisi, sekä valtionjohto, joka sitä hoitaa, olisiko vaalien tulos ollut viimekesäinen vai jotakin muuta? On myös hyvä muistaa, että Sanna Marinia ei valittu pääministeriksi eduskuntavaaleilla, vaan SDP puoluevaltuuston 61 hengen voimin.
Kolmanneksi presidentti Niinistön kirjeen kohta: ” Paha on vasta edessä ja pahin seuraa sitä.” Kun tämä Korona-kriisi saadaan hoidettua, on meillä jo samanaikaisesti käsillä koko kansaa koskettava yhteiskunnan- ja valtiontalouden- sekä todennäköisesti kansainvälisen järjestelmän kriisi. Hallitusohjelma ja valtionbudjetti joutavat roskakoriin, ne eivät ole ajantasaisia nyt, eivätkä kriisin jälkeisessä Suomen talouden uudelleen rakentamisessa ja mahdollisissa muissa globaaleissa toimissakaan.
Mitä siis voimme tehdä? Avaimet on pääministeri Marinilla. Hän voi katsoa itseään peiliin ja tulevaisuuteen, sekä kävellä Mäntyniemeen. On hyvä hetki perustaa virkamieshallitus. Virkamieshallitus voi koostua johtamisen ammattilaisista ja kokemusta omaavista poliittisesti sitoutumattomista virkamiehistä sekä asiantuntijoista. Virkamieshallituksella saatettaisiin saada myös rauha kaikkeen tähän politikointiin ja kuohuntaan. Siinä kohtaa kaikki puolueet voisivat näyttää myös todellista solidaarisuutta yli puoluerajojen, ilman hallitusvastuuta.
Kun katsomme tulevaisuuteen sekä Korona-kriisin jälkeiseen aikaan ja aloittaessamme Suomen talouden uudelleen rakentamisen, on syytä mittauttaa kansalla se, kuka on hallitusvastuussa, sekä se, miten maatamme ja talouttamme halutaan rakentaa. Millä arvoilla suomalaiset haluavat sen tehtävän. Virkamieshallitus tarjoaa myös kaikille puolueille yhtäläiset mahdollisuudet valmistautua kunnolla vaaleihin omilla hallitusohjelmillaan ja budjeteillaan, ilman että puolueet ovat kiinni nykyisen kriisin operatiivisen hoitamisen vastuussa. Näin kansalaisillakin on mahdollisuus saada kuva siitä, mitä kukin puolue aikoo oikeasti tehdä maamme eteen.
Selvää on, että tulevaisuus tuo tullessaan haasteellisia aikoja, eikä tämän hallituksen kipuilu tähän pääty, ellei radikaalia muutosta tehdä. Ja vaikka ankeat ajat ovat edessämme, ei historia tähän lopu, vaan kaikesta tästä selvitään. Ja lopuksi niille, joiden mielestä näin ei voida toimia, on hallituksia ja johtajia vaihdettu suurempienkin kriisien aikana.
