Julkaistu 27.3.2020 Uusi Suomi Puheenvuoro
Hallitus on tällä hetkellä varannut pk-yritysten tukemiseen noin 700 miljoonaa euroa Business Finlandin kautta ja toiminimien tukiin noin 300 miljoonaa euroa ely-keskusten kautta. Se on hyvä alku. Suomessa on reilut 280 000 osakeyhtiötä, 218 000 elinkeinonharjoittajaa ja 28 000 kommandiittiyhtiötä. Yritysten 434 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (58,1 %) syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on runsaat 40 prosenttia. Elinkeinonharjoittajia voi olla esimerkiksi kioskit, parturikampaajat, kirjanpitäjät, hierojat, mutta myös sellaisia, jotka tekevät toimintaa työn ohella tai eivät välttämättä aktiivisesti tällä hetkellä toimi.
Lasketaan hieman yksikertaisella matematiikalla, joka perustuu tällä hetkellä pelkkään hihalyysiin. Otetaan osake- ja kommandiittiyhtiöistä puolet pois ja elinkeinonharjoittajista 2/3, jolloin jää jäljelle 226 000 yritystä tai elinkeinonharjoittajaa. Hihalyysin perusteella nämä tarvitsevat valtion tukea selvitäkseen kriisistä. Suurin osa näistä on pieniä yhden hengen toimijoita, mutta myös niitä, jotka palkkaavat työväkeä. Mitä tulojen loppuminen tarkoittaa? Kulut ovat edelleen. On yrityksiä, jotka kuuluvat tähän luokkaan ja joiden kulut ovat kuukaudessa 20 000 euroa, vaikka mitään ei liikevaihtoa ei olisi. Sitten on niitä, joilla kulut ovat joitakin satoja euroja tai tuhat euroa. Nämä yrittäjät tarvitsevat myös palkkaa, jotta saavat leipää syödäkseen, maksaakseen lainoja ja elääkseen elämää. Jos keskimääräinen yritys tarvitsee kuukaudessa 1000 euroa maksaakseen kulut ja vaikka edes 2000 euroa omaan elämiseen, niin se on 3000 euroa / yritys / kuukausi. Tämä kerrottuna 226 000 on 678 miljoonaa euroa kuukaudessa. Jos kriisi kestää kolme kuukautta tekee se reilut 2 miljardia euroa tukia, jos kuusi kuukautta tarkoittaa se reilut 4 miljardia euroa tarvittavia tukia. Yksikertaisen matematiikan suurusluokkaa. Voidaan myös miettiä, kuinka paljon alv- ja tuloverojen menetyksiä valtiolle sekä kunnille tulee, sekä näiden aiheuttama dominoefekti muille hankkijoille, tavaran myyjille ja kulutukselle.
Näiden pienyritysten suora tukeminen menee suoraan kansantalouden kiertoon. Suurten yritysten kuten Kojamon, Fortumin ja vastaavien tukeminen ei mene. Se on vain tulonsiirtoa veronmaksajilta osakkeenomistajille ja ay-järjestöille.
Suomessa on 310 kuntaa. Jokainen kunta tulee kärsimään tappioita tässä kriisissä. Kouvolassa on laskettu alustavasti lisää alijäämää noin 18 miljoonan euron verran, Haminassa noin 8 miljoonaa ja Kemissä noin 6 miljoonaa euroa. Jos Suomessa keskimääräinen alijäämän lisäys olisi esimerkiksi 8 miljoonaa euroa, niin se kerrottuna 310 kunnalla tekee se noin 2,5 miljardia euroa. Luulisin, että tämä on maltillinen arvio. Tähän kun lisätään valtion tulomenetykset ja lisääntynyt alijäämä entisen päälle olemme suurissa summissa.
Taloudessa tämä kriisi tulee Suomessa maksamaan miljardeja todennäköisesti kymmeniä.
Miten tästä siis selviämme, kun huomioimme globaalit vaikutukset? Historia ei lopu ja tuho luo uutta. Rahan arvo tulee väistämättä muuttumaan. Mutta nyt on myös mahdollista kehittää ja innovoida uusia teknologioita sekä malleja esimerkiksi tällaisten kriisien hoitamiseksi. Nyt on mahdollista miettiä, mitkä asiat ja arvot ovat oikeasti tärkeitä meille suomalaisille, mitä priorisointeja täytyy yhteiskunnassa tehdä, mihin kaikkeen yhteisiä rahoja jatkossakin laittaa. Yrittäjyys on se voima, joka pyörittää taloutta ja luo lisää varallisuutta. Ei ole varaa tehdä samaa yrittäjyyden tuhoa mitä tapahtui 90-luvun lamassa. Siitä toipumiseen meni kauan, eikä se toipuminen ole ohi osin vieläkään.
