Julkaistu PK-lehti 3.2.2021
Julkisissa kansan valitsemissa tehtävissä, kuten virkatehtävissäkin tulee noudattaa hyvää ja avointa hallintotapaa sekä julkisuuslakia. Lain mukaan jokaisella kansalaisella on oikeus saada tietoa viranomaisen toiminnasta ja asiakirjoista. Tämä pätee myös kansan vaaleilla tehtäviin valittuihin luottamushenkilöihin. Toki on säädöksiä, jotka koskevat valmisteltavia asioita tai asioiden määräämistä salassapidettäviksi. Lain mukainen kynnys salassapidettäväksi määräämisestä on kuitenkin korkea.
Miksi pääministeri Marin antaa julkisuuteen vain mediakuvaansa kiillottavia asiakirjoja ja kieltäytyy antamasta tietoa asioista jotka vaikuttavat valtioneuvoston päätöksentekokyvyn arviointiin ja avoimuuteen? Sitran teettämän tutkimuksen mukaan valtioneuvoston operatiivisessa päätöksentekokyvyssä on vakavia puutteita. Onko tämä hallitusohjelmassakin korostettua avointa hallintotapaa? Tällä tavalla valikoivalla ”avoimuudella” päättäjämme nakertavat toimiensa uskottavuutta ja luottamusta.
Samaa asiaa voidaan kysyä myös kuntatasolla. Miksi Kouvolan kaupungin hallitus päätti salata kaupungin hallituksen teettämän työilmapiiriselvityksen omasta toiminnastaan? Eikö kuntalaisilla, jotka ovat valinneet edustajansa ja sitä kautta kaupungin hallituksen, ole oikeus tietää miten ongelmat ovat syntyneet, miksi ja kenen tai keiden toimesta ne ovat olemassa? Tämä vaikuttaa suoraan henkilöiden kyvykkyyteen ja uskottavuuteen hoitaa tehtäviään. Mikä on kaupungin hallituksen puheenjohtajan Harri Helmisen (sdp) vastuu koko tilanteesta, toimiessaan ylimpänä kuntalaisten valitsemana luottamushenkilönä?
Eikö kuntalaisten etu ole tietää mahdollisimman avoimesti valitsemiensa päättäjien kyvykkyydestä ja toiminnasta, etenkin näin kuntavaalien alla?
