Tuppuraisen hourailut elvytyspaketista

Julkaistu 26.1.2021 Uusi Suomi Puheenvuoro

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) haastattelussa Ylen aamussa toi hän esille, että Suomen hallitus ja sen puolueet ovat onnistuneet, niin neuvotteluissa kuin talouden hoidossa, koska osuutemme EU elpymisvälineestä saatavasta summasta pienenee noin 500 miljoonalla eurolla. EU:lta takaisin tuleva summa on sidottu BKT:n ja tämä oli hallituksen tahto neuvotteluissa. Suomen BKT on pienentynyt arvioitua vähemmän. Mistä tämä johtuu? Toki asioita voi arvioida ja laskea monilla tavoin, mutta mikä vaikutin on sillä, että hallitus on ottanut noin 20 miljardia euroa lainaa. Laina lasketaan BKT:n. Eli kun hallitus on ottanut massiivisesti lainaa kotimaassa, saamme samalla ilon maksaa enemmän EU-tukia esimerkiksi Italialle ja Espanjalle.

Miksi Suomi ei vain ota elvytyspaketin summan verran velkaa kotimaahan ja jokainen maa huolehtii itse kansallisesta elvytyksestä? Tähän Tuppuraisen ja hallituksen kanta on ”jos yksittäinen valtio vain yksin elvyttää, sen kysyntävaikutus valuu väistämättä muihin maihin.” Eli nyt kun olemme ottaneet tuon 20 miljardia lainaa, valuu se väistämättä ulkomaille ja sen lisäksi annamme elvytyspaketin mukana vielä suoraan yli neljä miljardia euroa ulkomaille. Suomen saama summahan tulee pienenemään vielä tästäkin, koska vuoteen 2024 mennessä valtionvarainministeriön talousarviossa tämä hallitus tulee ottamaan yhteensä 40 miljardia euroa velkaa. Tuppurainenhan on aikaisemmin todennut, että ”oma kansa ensin ajattelu on vahingollista.”

Hallituksen syksyllä tekemän selonteon mukaan elvytyspaketin rahoja suunnataan vihreään siirtymään, koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Miksi ravintola- ja matkailuala, jotka eniten ovat kärsineet pandemiasta, eivät saan yhtään elvytyspaketin rahoja, vaikka kyse on juurikin Korona pandemiasta johtuvasta elpymisrahastosta?

Ainoa järjellinen syy tähän pelastuspakettiin on lahjoa Italia pysymään eurossa ja samalla pelastaa Ranskan ja Saksan pankit, joilla on saatavia Italiasta yhteensä noin 420 miljardia euroa. Tämän lisäksi EU:n tahtotila on velalla sitoa maat liittovaltiokehitykseen ja tämä velalla sitominen tuskin tulee päättymään hyvin.