Kouvolan Sanomat Johanna Värjä 13.12.2021
Kouvolan kaupunginvaltuustossa ei uskottu, että Kymsotelle myönnetyt määrärahat riittävät ensi vuonna.
Lukuisat tekniset ongelmat haittasivat maanantaina Kouvolan kaupunginvaltuuston talousarviokokousta, joka pidettiin sähköisenä etäkokouksena. Keskeytyksistä huolimatta valtuusto hyväksyi maanantaina vuoden 2022 talousarvion, joka on vain niukasti ylijäämäinen eli 0,5 miljoonaa euroa plussalla.
Kouvola käyttää toimintaansa ensi vuonna reilut 525 miljoonaa euroa. Budjetti on esitelty lukuina jutun lopussa.
Valtuuston keskustelu painottui selvästi investointeihin. Päätös ensi vuoden budjetista ja vuosien 2022–2025 taloussuunnitelmasta syntyi kahden äänestyksen jälkeen. Äänestykset eivät muuttaneet kaupunginhallituksen budjettiesitystä.
Osalla valtuutetuista menivät keskustelussa sekaisin käyttötalouden ja investointien rahat. Lisäksi esimerkiksi perussuomalaisten Mikko Jaanu puhui sekaisin kaupungin sisäisistä rahoista ja päätösvallasta ja siitä, mistä sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävän Kymsoten luottamushenkilöt päättävät.
– Jos ei ole varaa pitää edes säälittäviä terveyspalveluja kylillä, miten on varaa käyttää rahaa keskustassa sijaitsevaan teatteriin tai tehdä hienoa uimahallia? Samaan aikaan velvoitetaan matkustamaan 50 kilometriä terveysasemalle, Kouvolan kaupunginvaltuutettu ja Kymsoten hallituksen jäsen Jaanu kysyi.
Hyvinvointialue muuttaa budjetin 2023
Kaupunginvaltuusto hyväksyi nyt viimeistä kertaa vanhan tyylisen budjetin. Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa, kaupungin budjetista poistuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen rahoitus. Jatkossa raha näihin palveluihin tulee suoraan valtiolta.
Vielä tänä ja ensi vuonna Kymsote järjestää ja osin tuottaa kouvolalaisten sote-palvelut.
Kaupunginjohtaja Marita Toikka kuvasi käsittelyn alussa, että loppuvuoden neuvottelut sote-kuntayhtymä Kymsoten palvelusopimuksen rahoista olivat raskaita. Toikan mukaan Kymsote sitoutui hakemaan säästöjä oman talousarvionsa sisältä.
Tämän lisäksi Kouvola varaa omaan budjettiinsa 6 miljoonaa euroa lisää rahaa Kymsoten palveluostojen kasvun varalta. Kouvolan maksuosuus on 338,6 miljoonaa euroa, ja se voi tarvittaessa venyä 344,6 miljoonan euroon.
Talousarvioon varatuista määrärahoista huolimatta Kouvola joutuu myös ensi vuonna maksamaan kaikista käyttämistään Kymsoten palveluista.
Talousjohtaja Hellevi Kunnas sanoi, että koronatilanne aiheuttaa yhä epävarmuutta kaupungin talouteen. Hän kehotti valtuutettuja jatkamaan talouden tasapainottamistyötä.
Ensi vuoden alusta lähtien kaupungin talouteen vaikuttaa kaksi muutosta: ammattiopiston toiminta siirtyy yhtiöön ja maatalouslomitus siirtyy Sysmän hoidettavaksi. Jatkossa ammatillisen koulutuksen valtionosuudet saa yhtiö eikä kaupunki.
Lisäksi oppivelvollisuuden laajentuminen toiselle asteelle näkyy nyt ensimmäisen kerran kokonaisen vuoden ajalta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Leppänen (kok.) nosti esiin kaksi päämäärää. Kouvolan pitää kerryttää riittävän iso taloudellinen puskuri ja pitää siitä kiinni. Leppäsen mukaan tavoitteisiin päästään, kun valtuusto sitoutuu tarkkaan taloudenpitoon ja valtuustosopimukseen, eikä tee päätöksiä lisäkuluista. Hän painotti myös ennakoinnin parantamista.
”Suurin epävarmuus Kymsoten menoissa”
Suurimman valtuustoryhmän eli kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajan Jyrki Hyttisen mukaan ryhmä pitää hyvänä, ettei talousarvioon sisälly uusia säästöohjelmia. Suurin epävarmuus kohdistuu Kymsoten menoihin.
– Tuskinpa ensi vuodelle varatut 338,6 miljoonaa euroa tulevat riittämään tai edes 344,6 miljoonaa.
Kokoomus pitää koko taloussuunnittelukauden 2022–2025 investointien tasoa korkeana. Ensi vuonna investointimenot ovat 41,8 miljoonaa euroa, joihin kaupunki saa investointituloa 2,3 miljoonaa euroa.
Hyttisen mukaan huomattava osa jo tehdyistä koulu- ja päiväkoti-investoinneista rahoitetaan leasing-rahoituksella tai muilla niin sanotuilla vaihtoehtoisilla rahoituksilla. Lisäksi kärkihanke RR-terminaalin ensimmäinen vaihe on valmistumassa vuoden 2022 loppuun mennessä.
– Tästä huolimatta näemme tarpeelliseksi aloittaa uuden uimahallin ja kulttuuritalokokonaisuuden suunnittelun, mutta lopulliset investointipäätökset tulee pystyä perustelemaan alentuvilla käyttötalousmenoilla.
”Käyttötalousmenoja vähentävät investoinnit tärkeitä”
SDP:n ryhmäpuheenjohtaja Marjo Lakka muistutti, että suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluista on joko lakisääteisiä, hoitotakuun piirissä olevia tai palveluihin sisältyy subjektiivinen oikeus.
– Onneksi kompromissi Kymsoten kanssa löytyi ja Kouvola lisäsi yhteistoiminnan palvelujen ostoihin 6 miljoonaa euroa, jolla varaudutaan sote-kustannusten kasvuun.
Lakka pitää erittäin todennäköisenä sitä, että Kymsoten palvelujen ostoihin varattu määräraha ei riitä ja kunnat syyllistyvät alibudjetointiin.
SDP:n ryhmän mukaan investoinnit, jotka vähentävät käyttötalouden menoja tai ovat elinkeinopoliittisesti tärkeitä, tulee uskaltaa tehdä. Lakka evästi, että aiempia palveluverkkopäätöksiä ja talouden tasapainottamisohjelmaa on vietävä suunnitellusti eteenpäin.
– Samalla muistaen, että kaupunkilaisia ja kaupunginosia kohdellaan tasapuolisesti.
”Investoinnit elävöittävät aluetaloutta”
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Janne Wall sanoi ryhmän uskovan logistiikka-alan vahvaan asemaan ja kasvuun Kouvolassa.
– RRT-hankkeen seuraavat vaiheet ovat pitkälti kiinni yritysmaailman sitoutumisesta alueelle.
Wall nosti esiin, että uusinvestoinneissa merkittävä vaikutus on sillä, että ne turvaavat työllisyyttä omassa kaupungissa. Hänen mukaansa investointiraha kiertää elävöittämässä aluetaloutta ja kaupunkilaiset saavat lopputuotteet käyttöönsä.
– Olemassa olevan omaisuuden, mukaan lukien katujen kunnossapito, kunnostukseen ja ylläpitoon tulisi löytää nykyistä suuremmat määrärahat.
Hänen mukaansa Kouvolan asukkaiden on tärkeää kokea, että heidän viihtymisestään huolehditaan.
”Leasing tulee kalliiksi”
Vihreiden Erkka Koskinen sanoi vihreiden pitävän tärkeänä sitä, että liikunta- ja kulttuuripuolella aloitetaan työ nykyistä pitkäkestoisemman strategian kehittämiseksi. Näin päästäisiin kiinni palveluntuotannon avainkysymyksiin, kuten tehdäänkö investointipäätöksiä tuijottaen yksittäisiä vuosilukuja vai pitkäaikaisia kustannusvaikutuksia.
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Vesa Vainio sanoi investointien elinkaarimallin ja leasingin tulevan kaupungille kalliimmaksi kuin halpakorkoinen rahoituslaitokselta otettu laina. Kristillisiä huolestuttaa, että kulttuurikorttelin, uimahallin ja Marjoniemen yhtenäiskoulujen investointien yhteissumma on noin 100 miljoonaa euroa.
– Tässä tilanteessa on otettava aikalisä uimahallin ja kulttuurikorttelin suhteen. Lisäksi Marjoniemen yhtenäiskoulun rakentamista on harkittava, kunnes taloudellinen tilanteemme selviää maakuntahallinnon tullessa voimaan.
”Aiemmin investointeja jätetty tekemättä”
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Mika Byman huomautti, että Kouvolassa on aiempina vuosina jäänyt investointeja tekemättä.
– Nyt niitä täytyy tehdä vähän reippaammin. Lainakanta tulee nousemaan, mutta samalla saadaan säästöä käyttökustannuksissa. Niin investoinnit tulevat pidemmän päälle kannattaviksi. Pitää osata katsoa jopa pidemmälle kuin vuoteen 2031, johon talousarvion investointisuunnitelma yltää.
Liike Nytin Juha Huhtala totesi, että vastuullista taloudenhoitoa haittaa se, ettei ”meillä vieläkään ole yhtä yhtenäistä Kouvolaa”.
Budjetin avausesitys kaatui äänestyksessä
Perussuomalaisten Joni Mörk esitti budjetin yleiskeskustelussa, että uimahallin ja kulttuurikorttelin uudisinvestoinneista päättäminen ja suunnittelu tulee siirtää vuodelle 2023 ja mahdollinen toteutus tai vanhojen kunnostaminen sitä seuraaville vuosille. Tällöin olisi selvillä hyvinvointialueen taloudellinen rasitus.
– Perussuomalaiset ovat huolissaan kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Kouvolan rakenteellinen alijäämä oli jo ennen korona-aikaa noin 100 miljoonaa euroa. Tieinfran osalta rakenteellinen alijäämä on 20 miljoonaa euroa ja kiinteistöjen osalta 97 miljoonaa.
Mörk esitti, että vuoden 2022 talousarvio ja taloussuunnitelma 2022–2025 palautetaan uudelleen valmisteluun.
Jenny Hasu (kesk.) kysyi, mitä talousarvion avaaminen uuteen valmisteluun tarkoittaisi. Marita Toikka vastasi, että asia käsiteltäisiin uudestaan kaupunginhallituksessa ja pidettäisiin ylimääräinen valtuuston kokous.
– Virkamiestyön kustannusten lisäksi tulee kokouspalkkiot ja ansionmenetyskustannukset katettaviksi.
Mörkin tekemä ja Ukko Bambergin (ps.) kannattama esitys hävisi äänestyksessä 44–14. Yksi ei äänestänyt.
”Investointirahaa ei voi osoittaa käyttötalouteen”
Investointiosan käsittelyssä perussuomalaiset esittivät, että vuoden 2022 investoinneista poistetaan yhteensä 450 000 euron suunnittelukulut. Rahoilla on tarkoitus suunnitella uutta uimahallia selkä museon ja teatterin kokonaisuutta.
– Esitän, että säästöt varataan mahdollisen Kymsoten alijäämän kattamiseen, Mörk sanoi.
Talousjohtaja Hellevi Kunnas vastasi, ettei kaupunki voi varautua Kymsoten alijäämän kattamiseen, koska Kymsote ei ole tehnyt tänä vuonna alijäämäistä tulosta eikä ensi vuodelle alijäämäistä talousarvioesitystä.
– Jos menoa syntyisi, se olisi käyttötalousmenoa. Investointien rahaa ei voi osoittaa käyttötalouteen.
Lisäksi perussuomalaiset esittivät, että taloussuunnitelman 2023–2025 investoinneista poistetaan RR-alueen kolmannen vaiheen rakentamisesta 5 miljoonaa euroa, uudelta uimahallilta 22,6 miljoonaa euroa ja museo-teatterilta 15,3 miljoonaa euroa eli yhteensä 42,9 miljoonaa euroa.
Mörk esitti, että 42,9 miljoonaa jaettaisiin siten, että 12 miljoonaa varattaisiin uimahallien ja teatterin korjaukseen ja mahdolliseen uimahallin laajennukseen. 15 miljoonaa varattaisiin esimerkiksi tieinfran ja kiinteistöjen korjausvelan pienentämiseen. Lisäksi kaupunki ottaisi 15,9 miljoonaa vähemmän uusia lainoja.
Perussuomalaisten rahanjakoesitys kaatui
Janne Wallia (kesk.) huolestutti se, mikä olisi yrittäjien ja rahoittajien luottamus Kouvolan alueeseen ja kaupungin houkuttelevuuteen, jos investoinneista luovuttaisiin.
Sari Hyytiäisen (vihr.) mielestä investoinnit ja käyttötalousmenot kannattaa pitää erillään talousjohtajan neuvon mukaisesti.
– Me tarvitsemme uimahalli- ja kulttuuri-investointeja, jotka tuovat säästöjä käyttötalouteen. Emme voi katsoa vain tulevaan vuoteen vaan vuosien päähän.
Joni Mörk vastasi, että käyttötaloussäästöt ovat tärkeitä.
– Kyse on siitä, millä hinnalla niitä tehdään.
Osa perussuomalaisten esityksistä sai kannatusta kristillisdemokraateilta. Vesa Vainio kuitenkin totesi, ettei voi äänestää esityksen puolesta, koska KD kannattaa RR-alueen investointia Kouvolan Teholaan.
Perussuomalaisten esitys kaatui äänin 47–11. Yksi oli poissa.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Jyrki Hyttisen toimenpidealoitteen Saviniemen kentän valojen uusimisesta 400 000 eurolla. Tukes vaatii valojen vaihtoa, koska nykyiset valot häiritsevät radioliikennettä.
– Valtuustoryhmät edellyttävät, että valojen lopullinen toteuttamistapa vastaa kentän tämänhetkistä todellista tarvetta, ja niiden toteutuksesta päätetään kaupunginhallituksessa, Hyttinen sanoi.