Julkaistus 25.3.2020 Uusi Suomi Puheenvuoro
Pitääkö aina vain reagoida vai pitäisikö pystyä innovatiivisesti ennakoimaan? Suurimmat innovaatiot ja kehitysaskeleet ovat tapahtuneet pahimpien katastrofien seurauksena tai niiden aikana, kuten sotien aikainen teknologinen kehitys. Mitä hyvää tästä pandemiasta seuraa…
Talouden ja johtamisen uudelleenjärjestely ovat mahdollisia seurauksia, jopa suuria sellaisia, mutta myös teknologian harppaus. Tiede- ja varsinkin hallintomaailmassa helposti jämähdetään vanhoihin turvallisiin kaavoihin, kun pitäisi katsoa tulevaisuuden haasteisiin ja ratkaisuihin.
Vihdoinkin mediassa on alettu kirjoittamaan myös sitä, että COVID-19 Koronavirus leviää myös ilmateitse. Tästä on ollut viitteitä jo pidemmän aikaan ja Harvard Medical Schoolin mukaan kyseinen virus selviää muovin päällä jopa neljä vuorokautta ja metallinkin päällä jopa kolme vuorokautta. Ilmassa infektoitunut virus selviää noin kolmen tunnin ajan (Study by National Institute of Allergy and Infectious Diseases’ Laboratory of Virology in the Division of Intramural Research in Hamilton, Montana)! Riski viruksen ilmateitse tarttumisesta on siis olemassa. Toki tarttuminen tapahtuu myös pintojen kautta, mutta entäpä suoraan hengitysteitse?
Meillä on aina painotettu hygieniaa ja käsinepesua ja vaikka nämä ovatkin tärkeitä asioita, pitäisikö ajatusmaailmassa tällaisten pandemioiden osalta siirtyä myös hiljalleen 2020-luvulle. Miksi siis ei suositella hengityssuojainten käyttöä? Miksi ei kehitetä suojaimia, jotka ovat vaikkapa läpinäkyviä ja tehokkaita? Olisiko ultraviolettivalolähteistä (UVC tai vastaavat) hyötyä vaikkapa tärkeimmissä liikenteen solmukohdissa (esim. lentokentät)? Ja miksi ihmisiä, jotka ovat olleet riskialueilla ei eristetä seurantaa varten ja matkustusta rajoiteta riittävän ajoissa? Olisiko jatkossa syytä varautua siihen, että pandemioissa keskitytään myös hengitysteiden suojaamiseen viruksilta?
Asiaa voi tarkastella myös kansantalouden tai globaalin talouden kannalta. Kumpi vaihtoehto tuleekaan halvemmaksi:
- Yhteiskuntien karanteeniin laittoa ja globaali taantuma
- Henkilösuojaimien kehittäminen ja käyttö pandemiatilanteissa, yksilöllinen seuranta ja karanteenit, sekä mahdolliset julkiset desifiointilähteet
Tämä ei ole viimeinen pandemia. Haasteita tulee joka tapauksessa, tehtiin mitä tahansa, mutta selvää on jo nyt, että suuria virheitä on tehty ja reagoinnista pitää pystyä siirtymään ennakointiin.
