Julkaistu KS 11.12.2022
Millainen kaupunkimme on 10 vuoden kuluttua? Kouvola, kuten monet muutkin kaupungit, ovat eläneet satunnaisilla erillä, eli ylimääräisillä valtionosuuksilla (mm. koronatuet) ja myymällä omaisuutta, sekä velanotolla. Velka on kuin vihervasemmiston unelmavävy, sitä ei ole edes suunnitelmissa tarkoitus maksaa kokonaisuudessaan pois. Vuosien varrella on myös tehty monenmoisia investointeja, joiden tulokset ovat kaupungin taloudelle olleet hyvin negatiiviset. Voidaankin todeta, että monet pitkään politiikassa ja päättävissä asemissa eri konserniyhtiöissä olleet päättäjät ovat tulleet kuntalaisille kalliiksi.
Kaupungin 10 vuoden investointisuunnitelmassa on suunnitelmia 585 miljoonan euron edestä. Osa näistä on tarkoitus rahoittaa esimerkiksi leasing-rahoituksella. Investointisuunnitelman loppupuolelta puuttuu merkittävä määrä korjaus- ja muita investointeja, joita emme vielä edes tiedä, joten summa on huomattavasti suurempi. Silmiinpistävää onkin, että emme tee riittävästi peruskorjauksia, jonka takia rapautamme kiinteistökannan ja infran kuntoa. Tästä esimerkkinä on Kuusankoskitalo, johon ei ole tehty peruskorjausta, eikä edes suunniteltu, vaikka se on rakennettu 36 vuotta sitten. Sama koskee katuverkostoa, jonka korjausvelka kasvaa vuosikymmenen loppuun noin kaksikertaiseksi yli 40 miljoonaan. Korjausvelka siis kasvaa ja käyttötalousmenot lisääntyvät, jo pelkästään massiivisen velanoton vaikutuksestakin. Pienenevä ja vanheneva väestö tuo oman haasteensa verotulojen osalta.
Sama ongelma on valtiolla vielä suuremassa mittakaavassa, hyvänä esimerkkinä kaikkien hyvinvointialueilta puuttuva rahoitus 1500 miljoonaa euroa ja hoitovelka noin 900 miljoonaa euroa. Edessämme on valtava rakennemuutos ja sopeutustoimet, sekä valtionosuusjärjestelmän muuttaminen. Viimeistään tämän nykyisen hallituksen toimesta olemme ajaneet taloutemme karille. Syytä on myös edellisissä hallituksissa. Tämä tarkoittaa väistämättä pienenevää rahoitusta kunnille.
Mitä sitten voimme tehdä? Meidän on aloitettava rakenneuudistus kaupunkimme osalta jo nyt. On päätettävä mitä ja missä kehitämme, mikä tarjoaa parhaan synergian ja kustannustehokkaan ratkaisun pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi on vakavasti harkittava Kouvolan teatterin siirtämistä Kuusankoskelle ja samalla peruskorjauksen tekemistä. Koska merkittävä määrä rahoituksesta siirtyy hyvinvointialueille, on meidän muokattava kaupunki- ja toimielinorganisaatio uusiksi. Valtuuston koko tulee pienentää seuraavalla valtuustokaudella lain määrittämään 51 henkeen. Nyt on hyvä hetki tarkastella apulaiskaupunginjohtajan ja kehityspäällikön viran tarpeellisuutta, sekä viestintää ja VisitKouvolaa, jossa on 24 henkeä töissä. Kirjasto ja kansalaisopisto tulisi sijoittaa yhteen rakennukseen, nykyiseen pääkirjastoon, ja samalla kirjastoon tulisi tehdä peruskorjaus. Tilapalvelut tulee valmistelun läpinäkyvyyden ja synergiaedun kannalta siirtää tekniikka- ja ympäristö toimialan alaisuuteen. On keskityttävä lakisääteisiin tehtäviin ja viranomaispalveluihin, sekä konsulttien käyttö tulisi minimoida. Tässä vain muutamia ajatuksia, joilla olisi mahdollisuus saada useamman miljoonan euron käyttötaloussäästöt vuodessa.
Suomen taloudessa ei ole lähiaikoina näkyvissä sellaista nousua tai uutta Nokiaa, joka kääntäisi suunnan, vaan edessä on jälleen menetetty vuosikymmen. Kaikki liittyy kaikkeen. Meidän on kyettävä katsomaan laajoja kokonaisuuksia, sekä mukautumaan tulevaisuuden oloihin ja mieluimmin jo etukäteen.
