Rinne/Marinin hallituksen nerokas strategia

Julkaistus 3.2.2020 Uusi Suomi Puheenvuoro

Hallituksen tekemä aikataulu työllisyystoimien osalta on suorastaan nerokas poliittinen veto. Tämän strategia lausumaan voi nojata aina silloin kun ei haluta tehdä vaikeita ratkaisuja tai niitä ratkaisuja ei ole. Tällä strategialla on mahdollisuus pelata aikaa, viivyttää ja odottaa, että ihme tapahtuisi. Ihmeet taas ovat uskon asioita, eivät tekojen. Valitulla strategialla on tosin kaksi merkittävää kansantaloudellista ongelmaan. Ensinnäkin se on irti todellisuudesta. Sodankäynnin taidossa operatiivinen suunnittelu pohjautui eräässä vaiheessa pitkältikin valmiiksi suunniteltuihin aikatauluihin. Aikataulut ovat hyviä, niin kauan kun vastustaja tekee niin kuin itse on ajatellut. Mutta kun vastustaja toimiikin oman tahtonsa mukaan, vanhat aikataulut ja suunnitelmat eivät enää päde. Maailmantalous ja suhdanteet eivät odota hallituksen aikatauluja. Suomen heikkenevä talous ei odota hallituksen aikatauluja. Koronavirus ei odota hallituksen aikatauluja. Lakot eivät odota hallituksen aikatauluja. Lisääntyvä työttömyys ei odota hallituksen aikatauluja. Työttömän päivällinen ei odota hallituksen aikatauluja.

Toiseksi ei riitä, että tehdään aikataulu jota noudatetaan, vaan pitää pystyä vähintäänkin reagoimaan muuttuviin tilanteisiin ja tulevaisuuden näkymiin. Pääministeri Marinin sunnuntaisella haastattelutunnilla ei kerrottu mitään konkreettisista toimista, johon hallitus aikoo ryhtyä talouden parantamiseksi. Tämä on ongelmallista kansalaisten luottamuksen näkökulmasta. Pitää myös aidosti kyetä tiedottamaan mitä konkreettisia toimenpiteitä on tarkoitus tehdä. Rahaa on kyllä jaettu enemmän kuin koskaan, mutta tulopuoli loistaa poissaoloaan. Konkreettiset toimet työllisyyden tai talouden parantamiseksi tuovat kansalaisille toivoa ja uskoa tulevaan, pelkät aikataulut eivät sitä tuo. Taistelussa vastustaja jyrää sen, joka vain reagoi tai joka vain orjallisesti noudattaa omaa väärään tilannekuvaan perustuvaa aikataulua. Aloite tulee ottaa omiin käsiin ja ensimmäisenä on syytä tehdä uusi tilanteenarviointi. On kyettävä ennakoimaan, jotta saadaan riittävän ajoissa vaikuttavuutta omilla päätöksillä ja toimenpiteillä muuttuvien tilanteiden hallitsemiseksi. Pitää olla resilienssiä, joustavuutta. Emme elä enää jämähtäneessä pysähtyneisyyden ajan suunnitelmataloudessa, vaan hybriditaloudessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa.